Todella Kattava Linux-opas Aloittelijalle

Tekijä: Marko (Khaida) Tarvainen

1. Mikä ihmeen Linux?

Tervetuloa Linuxin ihmeelliseen maailmaan! Jos olet täällä, olet todennäköisesti kyllästynyt Windowsiin tai macOS:ään, tai olet vain utelias tietämään, mistä tässä "ilmaisessa ja avoimen lähdekoodin" käyttöjärjestelmässä on kyse. Hyvä juttu! Olet oikeassa paikassa.

Yksinkertaisesti sanottuna, Linux on käyttöjärjestelmän ydin (kernel), aivan kuten Windowsin tai macOS:n alla on oma ytimensä. Mutta toisin kuin Windows tai macOS, Linux ei ole yhden yrityksen omistuksessa. Sen on kehittänyt maailmanlaajuinen yhteisö, ja se on julkaistu GPL-lisenssillä (General Public License), mikä tarkoittaa, että kuka tahansa saa käyttää, muokata ja jakaa sitä vapaasti.

Useimmat ihmiset tarkoittavat "Linuxilla" itse asiassa Linux-jakelua (distro), joka sisältää Linux-ytimen lisäksi joukon muita ohjelmistoja, kuten työpöytäympäristön (joka antaa käyttöliittymän, jota näet), sovelluksia, apuohjelmia ja paljon muuta. Ajattele sitä kuten autovalmistajia, jotka rakentavat autoja saman moottorin ympärille – moottori on Linux-ydin, ja auto on jakelu.

2. Miksi valita Linux?

Hyvä kysymys! Tässä muutama syy, miksi yhä useammat ihmiset harkitsevat Linuxia:

• Ilmainen ja avoin lähdekoodi: Suurin osa Linux-jakeluista on täysin ilmaisia käyttää, asentaa ja jakaa. Lisäksi avoin lähdekoodi tarkoittaa, että kuka tahansa voi tarkastella, miten ohjelmisto toimii, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta.
• Turvallisuus: Linux on yleisesti ottaen turvallisempi kuin Windows. Viruksia ja haittaohjelmia on paljon vähemmän, osittain markkinaosuuden vuoksi, mutta myös Linuxin käyttäjäoikeusrakenteen ja päivityskäytäntöjen ansiosta.
• Vakaus ja luotettavuus: Linux on tunnettu vakaudestaan. Se kaatuu harvemmin kuin monet muut käyttöjärjestelmät ja voi pyöriä pitkään ilman uudelleenkäynnistyksiä.
• Mukautettavuus: Voit mukauttaa Linuxia lähes mielin määrin. Työpöytäympäristöstä teemoihin, kuvakkeisiin ja jopa siihen, miten järjestelmä käynnistyy – kaikki on säädettävissä.
• Tehokkuus: Linux voi herättää vanhemmankin tietokoneen henkiin. Monet jakelut ovat kevyitä ja kuluttavat vähemmän resursseja kuin Windows, mikä tekee niistä ihanteellisia vanhemmille tai heikompitehoisille koneille.
• Yksityisyys: Linux-jakelut kunnioittavat yleensä enemmän yksityisyyttäsi eivätkä kerää yhtä paljon käyttäjätietoja kuin kaupalliset käyttöjärjestelmät.
• Yhteisö: Linuxin takana on valtava, aktiivinen ja auttavainen yhteisö. Jos kohtaat ongelman, apua on yleensä saatavilla foorumeilta, wiki-sivuilta ja verkon kautta.
• Ohjelmistojen saatavuus: Vaikka jotkut Windows-ohjelmat eivät ole suoraan saatavilla, lähes kaikkiin tarpeisiin löytyy erinomaisia avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja (esim. LibreOffice Microsoft Officen sijaan, GIMP Photoshopin sijaan). Lisäksi on keinoja ajaa joitakin Windows-ohjelmia Linuxissa.

3. Linux-jakelut – Valinnan vaikeus (vai helppous?)

Kuten mainitsin, Linux-jakelu on täydellinen, käyttövalmis käyttöjärjestelmä. Jakeluja on satoja, mutta älä anna sen pelästyttää! Aloittelijalle on vain muutama, jotka kannattaa huomioida.

Eri jakelut on suunniteltu eri tarkoituksiin ja käyttäjäryhmille. Jotkut ovat kevyitä ja nopeita, toiset tarjoavat paljon valmiiksi asennettua ohjelmistoa, ja kolmannet ovat suunnattuja tiettyihin tehtäviin, kuten tietoturvaan tai multimedian tuotantoon.

3.1 Aloittelijaystävälliset jakelut

Näillä pääset helposti alkuun. Ne ovat yleensä helppoja asentaa, niissä on kattava tuki laitteistoille ja niissä on paljon valmiiksi asennettuja ohjelmia.

• Ubuntu:

  Ubuntu on kiistatta suosituin Linux-jakelu aloittelijoille ja hyvästä syystä. Sitä kehittää Canonical-niminen yritys. Se on käyttäjäystävällinen, siinä on laaja laitetuki ja valtava yhteisö, mikä tarkoittaa, että löydät helposti apua ongelmiin.

  • Hyvää: Helppo asentaa, laaja laitetuki, valtava yhteisö, paljon ohjelmistoja saatavilla.
  • Huonoa: Voi tuntua hieman raskaalta vanhemmilla koneilla, oletuksena GNOME-työpöytäympäristö jakaa mielipiteitä.
  • Sopii: Lähes kaikille aloittelijoille.
  

  Esimerkki Ubuntun työpöydästä (GNOME).

• Linux Mint:

  Linux Mint perustuu Ubuntuun (ja Debian-Linuxiin), mutta se pyrkii olemaan vieläkin käyttäjäystävällisempi ja tarjoaa perinteisemmän työpöytäkokemuksen. Se on erinomainen valinta Windowsista tai macOS:stä siirtyville.

  • Hyvää: Erittäin helppokäyttöinen, mukana tulee valmiiksi paljon multimediakoodekkeja ja muita tarpeellisia ohjelmia, tarjoaa useita työpöytäympäristöjä (Cinnamon, MATE, XFCE). Cinnamon on erittäin suosittu sen perinteisen, mutta modernin ulkoasun vuoksi.
  • Huonoa: Päivitykset eivät välttämättä ole aivan yhtä nopeita kuin puhtaassa Ubuntussa.
  • Sopii: Erinomainen valinta Windows-käyttäjille, jotka etsivät helppoa siirtymää.
  

  Esimerkki Linux Mint Cinnamon -työpöydästä.

• Pop!_OS:

  System76-yrityksen kehittämä Pop!_OS on Ubuntuun perustuva jakelu, joka on suunniteltu erityisesti kehittäjille, luovan työn tekijöille ja pelaajille. Se tulee valmiiksi asennettujen NVIDIA-ajureiden kanssa.

  • Hyvää: Hyvä laitetuki, erityisesti NVIDIA-näytönohjaimille, hyvät oletusasetukset kehitystyöhön ja pelaamiseen, puhdas ja moderni työpöytäkokemus (Cosmic DE, perustuu GNOMEen).
  • Huonoa: Voi olla hieman raskaampi kuin Mint, jos kone on hyvin vanha.
  • Sopii: Kehittäjille, pelaajille, tai jos haluat modernin ja nopean Ubuntu-pohjaisen kokemuksen.
  

  Esimerkki Pop!_OS-työpöydästä.

• Zorin OS:

  Zorin OS on toinen Ubuntuun perustuva jakelu, jonka päätavoitteena on tehdä Linuxiin siirtymisestä mahdollisimman helppoa Windows- ja macOS-käyttäjille. Se tarjoaa työpöytäympäristöjä, jotka muistuttavat hyvin paljon näiden käyttöjärjestelmien ulkoasua.

  • Hyvää: Erittäin tutun tuntuinen käyttöliittymä Windows- ja macOS-käyttäjille, sisältää paljon valmiiksi asennettuja ohjelmia ja tarvittavia koodekkeja.
  • Huonoa: Perusversio on ilmainen, mutta on olemassa "Pro"-versio lisäominaisuuksilla, joka maksaa.
  • Sopii: Erinomainen valinta Windows- tai macOS-käyttäjille, jotka haluavat mahdollisimman vähän totuttelua.
  

  Esimerkki Zorin OS -työpöydästä (Windows-teema).

3.2 Muita mainitsemisen arvoisia jakeluja (ei välttämättä aloittelijalle)

• Debian: Ubuntu, Mint ja monet muut perustuvat Debianiin. Se on erittäin vakaa ja luotettava, mutta asennusprosessi ja käyttö voivat olla hieman haastavampia aloittelijalle. Se on kuitenkin palvelimien ja kokeneempien käyttäjien suosiossa.
• Fedora: Sponsoroi Red Hat, joka on suuri yritys Linux-maailmassa. Fedora on eturintamassa uusien teknologioiden suhteen ja on usein ensimmäinen, joka saa uusimmat ohjelmistopäivitykset. Se on hyvä valinta kehittäjille ja niille, jotka haluavat uusimman ja parhaan.
• Arch Linux: Tämä on "tee-se-itse" -jakelu. Asennus tapahtuu kokonaan komentoriviltä, ja käyttäjän on rakennettava järjestelmänsä alusta asti. Erittäin tehokas ja muokattavissa, mutta ei todellakaan aloittelijalle! Jos päädyt Archin pariin, tiedät jo, mitä olet tekemässä.
• Manjaro: Arch Linuxiin perustuva, mutta paljon helpompi asentaa ja käyttää. Hyvä vaihtoehto, jos haluat Archin hyödyt (uusimmat paketit, Arch User Repository), mutta ilman asennuksen tuskaa. Voi olla hieman haastava aloittelijalle.
• openSUSE: Vakaa ja luotettava jakelu, joka tarjoaa kaksi pääversiota: Leap (vakaa) ja Tumbleweed (rullaava julkaisu, uusimmat paketit). Erinomainen työkalu nimeltä YaST ohjelmistojen ja järjestelmän hallintaan.

4. Työpöytäympäristöt – Linuxin "ulkonäkö"

Yksi hienoimmista asioista Linuxissa on, että voit valita, miltä käyttöjärjestelmäsi näyttää ja tuntuu. Tämä tapahtuu valitsemalla työpöytäympäristö (Desktop Environment, DE). Työpöytäympäristö on kokoelma ohjelmia, jotka tarjoavat graafisen käyttöliittymän, kuten työpöydän, ikkunanhallinnan, valikot, paneelit ja perussovellukset.

Samasta Linux-jakelusta voi olla eri "makuja" (flavors), joissa on eri työpöytäympäristöt oletuksena. Esimerkiksi Ubuntu Gnome, Kubuntu (KDE), Xubuntu (XFCE), Lubuntu (LXQt).

Yleisimmät työpöytäympäristöt:

• GNOME:

  Nykyinen Ubuntun oletustyöpöytä. Moderni, minimalistinen ja gesturipohjainen. Se on suunniteltu olemaan yksinkertainen ja tehokas, mutta jotkut pitävät sitä liian minimalistisena ja karsittuna.

  
• KDE Plasma:

  Erittäin muokattavissa ja ominaisuusrikas työpöytäympäristö. Jos pidät säätämisestä ja haluat paljon vaihtoehtoja, KDE on sinua varten. Se on myös hyvin kaunis ja moderni.

  
• Cinnamon:

  Linux Mintin oma työpöytäympäristö, joka tarjoaa perinteisemmän käyttökokemuksen Windows-käyttäjille. Siinä on käynnistä-valikko, tehtäväpalkki ja ilmoitusalue. Se on helppokäyttöinen ja tyylikäs.

  
• XFCE:

  Kevyt ja nopea työpöytäympäristö, joka sopii erinomaisesti vanhemmille tai heikompitehoisille koneille. Se on silti täysin toiminnallinen ja mukautettavissa.

  
• MATE:

  Myös Linux Mintin tarjoama. MATE on jatkoa vanhalle GNOME 2:lle, joka oli hyvin suosittu. Se tarjoaa perinteisen työpöytäkokemuksen ja on suhteellisen kevyt.

  

Mitä minun pitäisi valita? Aloittelijalle suosittelen aloittamaan jollain, joka tuntuu tutulta. Linux Mint Cinnamon tai Zorin OS ovat erinomaisia, jos olet tottunut Windowsiin. Jos haluat modernimman kokemuksen ja olet valmis opettelemaan uutta, Ubuntu (GNOME) tai Pop!_OS ovat hyviä valintoja.

5. Linuxin asentaminen – Ei niin pelottavaa kuin luulet!

Linuxin asentaminen on nykyään paljon helpompaa kuin ennen. Useimmat jakelut tarjoavat graafisen asennusohjelman, joka opastaa sinut vaihe vaiheelta.

5.1 Valmistelut

1. Valitse jakelu: Päätä, minkä Linux-jakelun haluat asentaa (esim. Linux Mint Cinnamon).
2. Lataa ISO-tiedosto: Siirry valitsemasi jakelun viralliselle verkkosivustolle ja lataa sen ISO-tiedosto. Tämä on levykuva, joka sisältää koko käyttöjärjestelmän.
   

   Esimerkki Linux Mint lataussivusta.

3. Hanki USB-tikku: Tarvitset vähintään 8GB:n USB-tikun. Varmista, ettei siinä ole mitään tärkeää, sillä se formatoidaan.
4. Lataa Live USB -työkalu: Tarvitset ohjelman, joka luo käynnistettävän USB-tikun ISO-tiedostosta. Suosituimpia ovat:
   • Rufus (Windows): Erittäin luotettava ja helppokäyttöinen.
   • Balena Etcher (Windows, macOS, Linux): Yksinkertainen ja visuaalinen, toimii kaikilla alustoilla.
   • UNetbootin (Windows, macOS, Linux): Toinen hyvä vaihtoehto.
   

   Esimerkki Balena Etcherin käyttöliittymästä.

5.2 Live USB:n luominen

Seuraa valitsemasi Live USB -työkalun ohjeita. Yleensä prosessi on:

1. Käynnistä ohjelma.
2. Valitse lataamasi ISO-tiedosto.
3. Valitse USB-tikku (tarkista, että valitset oikean!).
4. Käynnistä luomisprosessi. Tämä voi kestää muutaman minuutin.

5.3 Koneen käynnistäminen Live USB:ltä

Kun olet luonut käynnistettävän USB-tikun, sinun on käynnistettävä tietokoneesi siltä:

1. Kytke USB-tikku tietokoneeseen.
2. Käynnistä tietokoneesi uudelleen.
3. Paina oikeaa näppäintä käynnistyksen aikana päästäksesi BIOS/UEFI-asetuksiin tai käynnistysvalikkoon. Tämä näppäin vaihtelee tietokonevalmistajittain (yleisiä ovat F2, F10, F12, Del, Esc). Google "käynnistysvalikko [tietokoneesi merkki ja malli]".
4. Käynnistysvalikosta valitse USB-tikku käynnistyslaitteeksi.
5. Joskus sinun on otettava "Secure Boot" pois päältä BIOS/UEFI-asetuksista, jos Linux ei käynnisty.

Jos kaikki meni oikein, koneesi käynnistyy USB-tikulta, ja näet vaihtoehtoja kuten "Try [Jakelun nimi]" (Kokeile) tai "Install [Jakelun nimi]" (Asenna).

5.4 Asennusprosessi (yleiskuva)

Valitse "Try [Jakelun nimi]" kokeillaksesi Linuxia ilman asennusta. Voit käyttää sitä varmistaaksesi, että kaikki laitteistosi toimivat ja että pidät työpöytäympäristöstä. Jos olet valmis, voit käynnistää asennusohjelman työpöydän kuvakkeesta (esim. "Install Linux Mint").

Yleisiä asennusvaiheita:

1. Kieli: Valitse asennuksen kieli (suomi!).
2. Näppäimistöasettelu: Valitse oikea näppäimistöasettelu (suomi).
3. Verkkoyhteys: Yhdistä verkkoon, jos mahdollista. Tämä mahdollistaa päivitysten lataamisen asennuksen aikana.
4. Asennustyyppi: Tämä on kriittinen vaihe.
   • "Install alongside [toinen käyttöjärjestelmä]" (Asenna toisen käyttöjärjestelmän rinnalle): Jos haluat säilyttää Windowsin ja asentaa Linuxin sen rinnalle (dual-boot). Asennusohjelma luo automaattisesti uuden osion Linuxille.
   • "Erase disk and install [Jakelun nimi]" (Poista levy ja asenna [Jakelun nimi]): Tämä poistaa KAIKKI levyltäsi ja asentaa vain Linuxin. Jos olet varma, että haluat vain Linuxin, valitse tämä.
   • "Something else" (Jokin muu): Kokeneemmille käyttäjille, jotka haluavat osioida levynsä manuaalisesti. Älä valitse tätä, jos olet aloittelija!
5. Aikavyöhyke: Valitse aikavyöhykkeesi.
6. Käyttäjätietojen luonti: Luo käyttäjänimi, tietokoneen nimi ja salasana. Tämä on tärkeä, sillä tätä salasanaa tarvitset usein.
7. Asennus: Asennus alkaa. Tämä voi kestää jonkin aikaa.
8. Käynnistä uudelleen: Kun asennus on valmis, sinua pyydetään käynnistämään tietokone uudelleen. Poista USB-tikku.

5.5 Dual-boot vai vain Linux?

• Dual-boot: Jos valitsit "Install alongside...", käynnistyksen yhteydessä näet GRUB-käynnistyslataajan, josta voit valita, käynnistätkö Windowsin vai Linuxin. Tämä on hyvä tapa aloittaa, jos et ole varma, haluatko sitoutua täysin Linuxiin.
  
• Vain Linux: Jos poistit koko levyn, tietokoneesi käynnistyy suoraan Linuxiin.

6. Ensimmäiset askeleet Linuxissa

Onnittelut! Olet nyt Linux-käyttäjä. Tässä muutamia asioita, joita voit tehdä heti asennuksen jälkeen.

6.1 Työpöydän tutkiminen

Käytä hiirtä ja näppäimistöä navigoidaksesi. Tutustu:

• Käynnistä-valikko / Sovellukset-valikko: Täältä löydät kaikki asennetut ohjelmat.
• Tehtäväpalkki / Paneeli: Näyttää avoimet sovellukset, kellon, ilmoitukset ja muita järjestelmän kuvakkeita.
• Tiedostonhallinta: Vastaa Windowsin Resurssienhallintaa. Selaa tiedostojasi ja kansioitasi. Yleisimpiä ovat Nemo (Cinnamon), Nautilus (GNOME), Dolphin (KDE).
• Verkkoasetukset: Yhdistä Wi-Fi-verkkoon tai tarkista verkon tila.
• Järjestelmäasetukset: Täältä voit mukauttaa työpöytääsi, vaihtaa taustakuvaa, säätää ääniasetuksia ja paljon muuta.

6.2 Ohjelmistokeskus – Sovellusten asennus helposti

Useimmissa jakeluissa on graafinen "Ohjelmistokeskus" (Software Center, Software Manager, Discover jne.), joka on kuin sovelluskauppa. Täältä voit selata, etsiä ja asentaa tuhansia ohjelmia helposti ilman komentoriviä.

Etsi ja asenna esimerkiksi:

• LibreOffice: Erinomainen toimisto-ohjelmistopaketti (vastaa Microsoft Officea).
• Firefox/Chromium: Verkkoselaimia.
• VLC media player: Toistaa lähes kaikenlaisia video- ja äänitiedostoja.
• GIMP: Kuvankäsittelyohjelma (vastaa Photoshoppia).
• Thunderbird: Sähköpostiohjelma.

6.3 Järjestelmän päivittäminen

Päivitykset ovat tärkeitä tietoturvan ja vakauden kannalta. Linux-jakelusi ilmoittaa yleensä, kun päivityksiä on saatavilla.

Usein on olemassa "Update Manager" tai vastaava sovellus, joka hoitaa päivitykset graafisesti. Muista päivittää säännöllisesti!

6.4 Laiteajurit (Drivers)

Useimmat Linux-jakelut tunnistavat ja käyttävät laitteistoasi automaattisesti. Kuitenkin erityisesti NVIDIA-näytönohjaimien tai joitakin Wi-Fi-korttien kanssa saatat tarvita valmistajan omia (proprietaarisia) ajureita.

Monissa jakeluissa (esim. Ubuntu, Mint) on "Driver Manager" tai vastaava työkalu, joka auttaa sinua asentamaan nämä ajurit. Yleensä se sijaitsee järjestelmäasetuksissa tai omassa sovelluksessaan.

7. Pääte – Linuxin sydän ja sielu (ei niin pelottava!)

Monet uudet Linux-käyttäjät pelkäävät päätettä (tunnetaan myös nimellä komentorivi, konsoli, shell). Mutta älä huoli! Se ei ole niin monimutkainen kuin miltä se näyttää. Pääte on uskomattoman tehokas työkalu, joka nopeuttaa monia tehtäviä ja antaa sinulle täyden hallinnan järjestelmääsi.

Ajattele päätettä kuten taikasauvaa – se tekee juuri sen, mitä käsket sen tehdä, ja usein paljon nopeammin kuin graafiset käyttöliittymät.

Voit avata päätteen etsimällä "Terminal", "Pääte" tai "Konsoli" sovellusvalikosta.

7.1 Miksi pääte on tärkeä?

• Tehokkuus: Monia tehtäviä voi suorittaa paljon nopeammin päätteellä kuin hiirellä klikkailemalla.
• Skriptaus: Voit automatisoida tehtäviä luomalla skriptejä (sarjoja komentoja).
• Vianmääritys: Monet vianmääritysoppaat ohjeistavat käyttämään tiettyjä komentorivikomentoja.
• Hallinta: Voit tehdä asioita, joita ei voi tehdä graafisesti (esim. tarkempia tiedostojen oikeuksien muutoksia).
• Palvelimet: Linux-palvelimet hallitaan lähes yksinomaan päätteellä. Jos suunnittelet palvelinmaailmaan siirtymistä, peruskomentojen hallinta on välttämätöntä.

7.2 Peruskomentoja, jotka jokaisen tulisi tietää

Muista, että Linuxissa komennon jälkeen on usein välilyönti ja sitten mahdolliset parametrit tai argumentit.

komento [parametrit] [argumentit]

Tässä lista yleisistä komennoista:

• pwd (Print Working Directory)
  Näyttää nykyisen työhakemistosi (missä olet tiedostojärjestelmässä).

  $ pwd
  /home/marko

• ls (List)
  Listaa nykyisen hakemiston sisällön.
  • ls -l: Listaa tiedostot "pitkässä" muodossa (sisältää tiedoston oikeudet, omistajan, koon, päivämäärän jne.).
  • ls -a: Näyttää kaikki tiedostot, mukaan lukien piilotetut tiedostot (jotka alkavat pisteellä, esim. .bashrc).
  • ls -la: Yhdistelmä yllä olevista.

  $ ls
  Dokumentit  Kuvat  Lataukset  Musiikki  Työpöytä  Videot
  
  $ ls -l
  yhteensä 8
  drwxr-xr-x  2 marko marko 4096 tammi 20 10:00 Dokumentit
  drwxr-xr-x  2 marko marko 4096 tammi 20 10:00 Kuvat

• cd (Change Directory)
  Vaihtaa hakemistoa.
  • cd Dokumentit: Siirtyy "Dokumentit"-hakemistoon (jos se on nykyisessä hakemistossa).
  • cd ..: Siirtyy yhden tason ylöspäin (ylähakemistoon).
  • cd ~: Siirtyy kotihakemistoon (tämä on oletus, kun avaat päätteen).
  • cd /: Siirtyy juurihakemistoon.
  • cd /polku/hakemistoon: Siirtyy suoraan absoluuttiseen polkuun.

  $ cd Dokumentit
  $ pwd
  /home/marko/Dokumentit
  
  $ cd ..
  $ pwd
  /home/marko

• mkdir (Make Directory)
  Luo uuden hakemiston.

  $ mkdir UusiKansio

• rmdir (Remove Directory)
  Poistaa TYHJÄN hakemiston.

  $ rmdir UusiKansio

• rm (Remove)
  Poistaa tiedostoja ja kansioita.
  • rm tiedosto.txt: Poistaa tiedoston.
  • rm -r Kansio: Poistaa kansion ja sen sisällön (käytä varoen!).
  • rm -rf Kansio: Pakottaa poistamaan kansion ja sen sisällön ilman vahvistusta (ÄÄRIMMÄISEN VAROEN! Tämä voi tuhota järjestelmäsi!).

  $ rm vanha_tiedosto.txt
  $ rm -r vanha_kansio/

• cp (Copy)
  Kopioi tiedostoja tai hakemistoja.
  • cp tiedosto.txt kopio_tiedosto.txt: Kopioi tiedoston saman nimen alle.
  • cp tiedosto.txt UusiKansio/: Kopioi tiedoston toiseen kansioon.
  • cp -r Kansio/ UusiKansio/: Kopioi kansion ja sen sisällön.

  $ cp kuva.jpg Kuvat/uusi_kuva.jpg

• mv (Move)
  Siirtää tai nimeää tiedostoja tai hakemistoja.
  • mv vanha_nimi.txt uusi_nimi.txt: Nimeää tiedoston uudelleen.
  • mv tiedosto.txt KohdeKansio/: Siirtää tiedoston toiseen kansioon.

  $ mv muistiinpanot.txt Dokumentit/

• cat (Concatenate)
  Näyttää tiedoston sisällön päätteessä. Hyödyllinen pienten tekstitiedostojen tarkasteluun.

  $ cat lue_minut.txt

• less tai more
  Näyttää tiedoston sisällön sivu kerrallaan. Käytä q lopettaaksesi.

  $ less iso_loki.log

• man (Manual)
  Näyttää komennon ohjesivun. Erittäin tärkeä!

  $ man ls

  Pääset pois man-sivulta painamalla q.
• clear
  Tyhjentää päätteen ikkunan.

  $ clear

• exit
  Sulkee päätteen ikkunan.

  $ exit

• history
  Näyttää aiemmin suorittamasi komennot. Voit navigoida historian läpi ylös/alas-nuolinäppäimillä.

  $ history

• echo
  Tulostaa tekstin päätteeseen. Hyödyllinen skripteissä.

  $ echo "Hei maailma!"

7.3 Sudo – Superkäyttäjän oikeudet

Linuxissa järjestelmän turvallisuutta parannetaan siten, että et yleensä käytä järjestelmää "pääkäyttäjänä" (root). Jos tarvitset suorittaa komennon, joka vaatii järjestelmänlaajuisia oikeuksia (esim. ohjelmien asennus, järjestelmätiedostojen muokkaus), käytät sudo-komentoa (SuperUser Do).

Kun käytät sudoa, sinua pyydetään antamaan oma salasanasi. Jos salasanasi on oikein ja olet "sudoers"-ryhmässä, komento suoritetaan root-oikeuksilla.

$ sudo apt update   # Päivittää pakettiluettelot (vaatii pääkäyttäjän oikeudet)

7.4 Pakettienhallinta päätteessä

Vaikka voit asentaa ohjelmia graafisen ohjelmistokeskuksen kautta, päätteellä tehtävä pakettienhallinta on nopeampaa ja tehokkaampaa, erityisesti päivitysten tai useiden ohjelmien asentamisessa.

Eri jakeluissa on erilaiset pakettienhallintajärjestelmät. Yleisimmät ovat:

• APT (Debian, Ubuntu, Mint, Pop!_OS):

  # Päivitä pakettiluettelot (tämä on aina ensimmäinen askel)
  $ sudo apt update
  
  # Päivitä kaikki asennetut paketit uudempiin versioihin
  $ sudo apt upgrade
  
  # Asenna uusi ohjelma (esim. vlc)
  $ sudo apt install vlc
  
  # Poista ohjelma
  $ sudo apt remove vlc
  
  # Poista ohjelma ja sen asetustiedostot
  $ sudo apt purge vlc
  
  # Poista tarpeettomat riippuvuudet ja puhdista järjestelmä
  $ sudo apt autoremove
  $ sudo apt clean

• DNF (Fedora, CentOS):

  # Päivitä kaikki asennetut paketit
  $ sudo dnf update
  
  # Asenna ohjelma
  $ sudo dnf install firefox
  
  # Poista ohjelma
  $ sudo dnf remove firefox

• Pacman (Arch Linux, Manjaro):

  # Päivitä kaikki asennetut paketit
  $ sudo pacman -Syu
  
  # Asenna ohjelma
  $ sudo pacman -S gimp
  
  # Poista ohjelma
  $ sudo pacman -R gimp

7.5 Tiedostojärjestelmä ja navigointi

Linuxin tiedostojärjestelmä eroaa Windowsista. Windowsissa on C:, D: jne. asemia, mutta Linuxissa kaikki alkaa juurihakemistosta /.

/        # Juurihakemisto
├── bin    # Peruskomentojen suoritettavat tiedostot (binaries)
├── boot   # Käynnistykseen liittyvät tiedostot
├── dev    # Laitetiedostot
├── etc    # Järjestelmän konfiguraatiotiedostot
├── home   # Käyttäjien kotihakemistot (esim. /home/marko)
├── lib    # Kirjastotiedostot
├── media  # Liitetyt laitteet (USB-tikut, CD/DVD:t)
├── mnt    # Tilapäiset kiinnityspisteet tiedostojärjestelmille
├── opt    # Lisäohjelmien asennuspaikka
├── proc   # Prosessitietoja
├── root   # Pääkäyttäjän (root) kotihakemisto
├── run    # Väliaikaisia tiedostojärjestelmiä
├── sbin   # Järjestelmänvalvojan komennot
├── srv    # Palvelimien tiedostot
├── sys    # Järjestelmätiedostot
├── tmp    # Tilapäiset tiedostot
├── usr    # Käyttäjäsovellukset ja -kirjastot
└── var    # Vaihtelevat tiedostot (lokit, välimuistit jne.)

• Kotihakemisto: /home/käyttäjänimi on paikka, jossa omat tiedostosi ovat. ~ on lyhenne kotihakemistolle.
• Juuri: / on tiedostojärjestelmän alku.

7.6 Käyttäjäoikeudet

Linuxissa tiedostojen ja hakemistojen käyttöoikeudet ovat erittäin tärkeitä turvallisuuden kannalta. Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on omistaja, ryhmä ja oikeudet.

Kun suoritat ls -l, näet jotain tällaista:

-rw-r--r-- 1 marko marko 1234 touko 20 15:30 tiedosto.txt
drwxr-xr-x 2 marko marko 4096 touko 19 10:00 Kansio/

• Ensimmäinen merkki: - tarkoittaa tiedostoa, d tarkoittaa hakemistoa.
• Seuraavat 9 merkkiä (rw-r--r-- tai rwxr-xr-x) edustavat oikeuksia kolmelle eri luokalle:
  • Ensimmäiset kolme: Omistaja (User)
  • Seuraavat kolme: Ryhmä (Group)
  • Viimeiset kolme: Muut (Others)
• Jokaisessa kolmikossa:
  • r (read): Lukuoikeus
  • w (write): Kirjoitusoikeus
  • x (execute): Suoriteoikeus (tiedostoille se tarkoittaa, että sitä voi ajaa; hakemistoille se tarkoittaa, että siihen voi siirtyä).
  • -: Ei oikeutta
• Numerot (esim. 1 tai 2) viittaavat linkkien määrään.
• Ensimmäinen "marko": Tiedoston/kansion omistaja.
• Toinen "marko": Ryhmä, johon tiedosto/kansio kuuluu.
• Sitten tiedoston koko, päivämäärä ja nimi.

Esimerkki: -rw-r--r-- tarkoittaa:

• Omistaja: rw- (luku, kirjoitus, ei suoritus)
• Ryhmä: r-- (vain luku)
• Muut: r-- (vain luku)

Komentoja oikeuksien muuttamiseen:

• chmod (Change Mode): Muuttaa tiedoston/kansion oikeuksia. Usein käytetään numeerisessa muodossa (oktaalimuoto):
  • 4 = read (r)
  • 2 = write (w)
  • 1 = execute (x)

  Summaa numerot haluttujen oikeuksien saamiseksi. Esim. rwx on 4+2+1=7, rw- on 4+2=6, r-x on 4+1=5.

  # Anna omistajalle luku-, kirjoitus- ja suoriteoikeudet,
  # ryhmälle luku- ja suoriteoikeudet,
  # muille vain luku-oikeudet.
  $ chmod 754 tiedosto.sh
  
  # Tee skriptistä suoritettava
  $ chmod +x skripti.sh

• chown (Change Owner): Muuttaa tiedoston/kansion omistajaa.

  $ sudo chown uusi_omistaja tiedosto.txt

• chgrp (Change Group): Muuttaa tiedoston/kansion ryhmää.

  $ sudo chgrp uusi_ryhma tiedosto.txt

8. Yleisiä tehtäviä ja vinkkejä

8.1 Tiedostojen hallinta

Graafisten tiedostonhallintaohjelmien (Nemo, Nautilus, Dolphin) käyttö on intuitiivista. Ne toimivat pitkälti samoin kuin Windowsin Resurssienhallinta.

• Kopioi/siirrä/poista tiedostoja ja kansioita.
• Luo uusia kansioita.
• Nimeä tiedostoja uudelleen.
• Käytä "Mount" / "Kiinnitä" -toimintoa ulkoisille asemille (USB-tikku, ulkoinen kovalevy). Ne yleensä kiinnittyvät automaattisesti.

8.2 Verkkoyhteydet

Useimmat jakelut havaitsevat verkkokorttisi automaattisesti. Wi-Fi-yhteyden muodostaminen tapahtuu yleensä tehtäväpalkin verkkokuvakkeen kautta, aivan kuten Windowsissa tai macOS:ssä.

• VPN: Usein Linuxissa on tuki OpenVPN:lle ja muille VPN-protokollille suoraan järjestelmäasetuksista tai kolmannen osapuolen ohjelmistoilla.

8.3 Tulostaminen

Tulostimen asentaminen on yleensä suoraviivaista. Linux tukee laajasti CUPS (Common Unix Printing System) -järjestelmää. Yleensä riittää, kun kytket tulostimen tietokoneeseen, ja järjestelmä tunnistaa sen ja asentaa ajurit automaattisesti.

Jos automaattinen tunnistus ei toimi, voit etsiä tulostinasetuksia järjestelmäasetuksista ja lisätä tulostimen manuaalisesti.

8.4 Varmuuskopiointi

Varmuuskopiointi on elintärkeää, riippumatta käyttöjärjestelmästä. Linuxissa on useita työkaluja varmuuskopiointiin:

• Deja Dup (Backups): Yksinkertainen, graafinen varmuuskopiointiohjelma, joka sisältyy moniin jakeluihin.
• Rsync: Tehokas komentorivityökalu tiedostojen synkronointiin ja varmuuskopiointiin. Vaatii hieman opettelua, mutta erittäin joustava.
• Timeshift: Erinomainen työkalu järjestelmän tilannekuvien (snapshots) luomiseen. Jos asennat jonkin päivityksen, joka rikkoo järjestelmän, voit palata edelliseen toimivaan tilaan. Suosittelen vahvasti tätä!

8.5 Virtuaalikoneet ja Linux

Voit ajaa Linuxia virtuaalikoneessa (VM) Windowsin tai macOS:n sisällä. Tämä on erinomainen tapa kokeilla Linuxia ilman, että sinun tarvitsee asentaa sitä suoraan tietokoneellesi.

Suositellut virtuaalikoneohjelmistot:

• VirtualBox: Ilmainen ja avoimen lähdekoodin ohjelma Oraclen kehittämä. Erittäin suosittu ja helppokäyttöinen.
• VMware Workstation Player: Ilmainen henkilökohtaiseen käyttöön, ammattimaisempi vaihtoehto.
• GNOME Boxes / virt-manager: Linuxissa omat virtuaalikoneohjelmistot.

8.6 Windows-sovellusten ajaminen Linuxissa (Wine, Proton)

Kaikkia Windows-sovelluksia ei voi ajaa Linuxissa natiivisti. Kuitenkin joitakin keinoja on olemassa:

• Wine (Wine Is Not an Emulator):

  Wine on yhteensopivuuskerros, joka mahdollistaa Windows-sovellusten ajamisen Linuxissa. Se ei ole emulaattori, vaan se kääntää Windows-sovellusten API-kutsuja Linuxin ymmärtämään muotoon. Toimivuus vaihtelee suuresti sovelluksittain. Jotkin ohjelmat toimivat täydellisesti, toiset eivät lainkaan.

  Voit tarkistaa ohjelmien yhteensopivuuden Wine-tietokannasta (WineHQ Database).

• Proton (Steam Play):

  Pelaajille tämä on mullistava. Proton on Valve Corporationin kehittämä Wine-pohjainen yhteensopivuuskerros, joka on suunniteltu erityisesti Windows-pelien ajamiseen Linuxissa Steam-alustalla. Monet pelit toimivat erinomaisesti Protonilla, usein jopa paremmin kuin Windowsissa!

  
• Virtuaalikoneet:

  Jos todella tarvitset Windows-sovellusta, joka ei toimi Winellä, voit asentaa Windowsin virtuaalikoneeseen (esim. VirtualBoxiin) ja ajaa ohjelmaa siellä. Tämä on resurssi-intensiivisempää, mutta varmin tapa.

9. Ongelmien ratkaisu ja avun saaminen

Vaikka Linux on vakaa, ongelmia voi aina ilmetä. Tärkeintä on osata etsiä apua.

9.1 Google on ystäväsi

Ylivoimaisesti paras tapa löytää apua on käyttää hakukonetta. Kun kohtaat ongelman:

1. Kuvaile ongelma tarkasti.
2. Mainitse käyttämäsi Linux-jakelu ja sen versio (esim. "Linux Mint 21 Wi-Fi ei toimi").
3. Jos saat virheilmoituksen, kopioi se kokonaisuudessaan hakukoneeseen.

Todennäköisesti joku muu on kohdannut saman ongelman ja ratkaisu on jo olemassa verkossa.

9.2 Foorumit ja yhteisöt

Jokaisella suurella jakelulla on oma foorumi ja aktiivinen yhteisö:

• Ubuntu Forums: Valtava ja erittäin aktiivinen yhteisö.
• Linux Mint Forums: Erinomainen paikka Mint-käyttäjille.
• Reddit (r/linux, r/linuxmint, r/ubuntu jne.): Paljon aktiivisia käyttäjiä, jotka auttavat mielellään.
• Stack Exchange (Ask Ubuntu, Unix & Linux): Kysymys-vastaus -sivusto, jossa on paljon ratkaisuja moniin ongelmiin.

Muista antaa mahdollisimman paljon tietoa, kun kysyt apua: käyttöjärjestelmäversio, laitteisto, virheilmoitukset, mitä olet jo yrittänyt.

9.3 Virallinen dokumentaatio ja Wikit

Monilla jakeluilla on kattava virallinen dokumentaatio ja wikisivustoja, jotka sisältävät ohjeita asennukseen, konfigurointiin ja vianmääritykseen.

• Ubuntu Wiki
• Arch Linux Wiki (erinomainen resurssi jopa muille jakeluille, jos etsit syvällistä tietoa)

10. Turvallisuus Linuxissa

Vaikka Linux on yleisesti turvallisempi kuin Windows, se ei tarkoita, ettet voi joutua hyökkäyksen kohteeksi. Tässä muutamia turvallisuusvinkkejä:

• Pidä järjestelmä päivitettynä: Säännölliset päivitykset paikkaavat tietoturva-aukkoja.
• Käytä vahvoja salasanoja: Ja pidä ne salassa.
• Varo sudoa: Älä suorita komentoja root-oikeuksilla (sudo) ellet tiedä, mitä teet.
• Lataa ohjelmia vain luotettavista lähteistä: Käytä ensisijaisesti jakelusi virallisia ohjelmistovarastoja (Software Center / apt/dnf/pacman). Vältä epävirallisia lähteitä, ellet tiedä, mitä teet.
• Tarkista oikeudet: Tiedä, mitkä oikeudet tiedostoillasi ja hakemistoillasi on.
• Palomuuri: Useimmissa Linux-jakeluissa on palomuuri (esim. UFW, Uncomplicated Firewall). Varmista, että se on käytössä.
• Varaudu varmuuskopioilla: Jos pahin tapahtuu, varmuuskopio pelastaa.

11. Yhteenveto ja jatko-opiskelu

Toivottavasti tämä opas on antanut sinulle hyvän alun Linuxin maailmaan. Linux on valtava ja monipuolinen, ja opittavaa riittää aina. Tässä muutamia ajatuksia jatko-opiskeluun:

• Kokeile: Älä pelkää kokeilla eri jakeluja ja työpöytäympäristöjä virtuaalikoneissa tai Live USB:ltä.
• Käytä päätettä: Opettele uusia komentoja säännöllisesti. Mitä enemmän käytät päätettä, sitä mukavammaksi se muuttuu.
• Automatisoi: Opettele Bash-skriptausta yksinkertaisilla skripteillä.
• Ymmärrä ytimen alla: Tutustu Linuxin perusrakenteisiin, kuten prosessinhallintaan, muistinhallintaan ja tiedostojärjestelmiin.
• Osallistu yhteisöön: Auta muita foorumeilla tai jaa tietämystäsi.

Linux voi aluksi tuntua haastavalta, mutta se on uskomattoman palkitseva matka. Onnea matkaan ja tervetuloa avoimen lähdekoodin perheeseen!

Muista, että kärsivällisyys ja uteliaisuus ovat parhaat ystäväsi tässä seikkailussa.

Kiitos, että luit! Marko (Khaida) Tarvainen